Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme erilaisia tapauksia ja filosofisia näkökulmia olosuhteisiin, joissa henkilökohtaiset mieltymykset voidaan perustella moraalisissa arvioinneissa.
Onko moraalisen valinnan edessä moraalisesti oikeutettua paljastaa henkilökohtaisia mieltymyksiään muille? Useimmat moraalifilosofit vastaavat tähän kysymykseen kielteisesti ja ehdottavat oikeudenmukaisuutta moraalisen oikeutuksen ehdoksi. Tasa-arvoistajien näkökulmasta kenelläkään ei ole etuoikeuksia. Kaikilla ihmisillä, rodusta, sukupuolesta tai iästä riippumatta, on sama arvo kehonsa, elämänsä, hyvinvointinsa ja onnellisuutensa suhteen. Siksi moraalisia valintoja, jotka ilmaisevat toimijan mieltymyksen tiettyä yksilöä kohtaan, ei voida koskaan oikeuttaa. Tasa-arvoistajat eivät tunnusta ihmisten välistä syrjintää, joten he sanovat, että toiminnan suunnan tulisi määräytyä yksilön olosuhteiden mukaan.
Me kaikki kuitenkin elämme elämäämme ylläpitäen erityisiä suhteita tiettyihin yksilöihin. Kun toinen henkilö on perheenjäsen, henkilökohtaisten suhteiden läheisyys ja merkitys ovat erittäin vahvoja. Onko moraalisesti oikeutettua ilmaista erityisiä henkilökohtaisia mieltymyksiä jotakuta kohtaan siksi, että hän on perheenjäsen? Jos on, missä määrin se on hyväksyttävää? Tarkastellaan seuraavia kahta tapausta.
Cheol-soo sai kiireellisen puhelun päämajastaan työssään ollessaan. Hänelle kerrottiin, että tiedustelutietojen mukaan epäilty yritti paeta Japaniin itärannikon satamasta ja että hänen tulisi pidättää hänet. Väijyttyään Cheol-soo pidätti epäillyn, joka osoittautui hänen ainoaksi veljekseen. Pitkän harkinnan jälkeen Cheol-soo päästi veljensä menemään ja ilmoitti päämajaan, että oli kaivannut epäiltyä.
Min-soo oli velkaa 50 miljoonaa wonia kahdelle ihmiselle. Toinen oli hänen setänsä ja toinen oli liiketuttava nimeltä Young-soo. Sattumalta he molemmat joutuivat samaan aikaan vaikeisiin tilanteisiin ja tarvitsivat kiireellisesti 50 miljoonaa wonia, eikä sitä pienempi summa auttaisi heitä. Saatuaan tietää tästä Min-soo työskenteli ahkerasti ja onnistui keräämään 50 miljoonaa wonia, minkä ansiosta hän pystyi maksamaan takaisin yhden veloistaan. Min-soo maksoi setänsä velan.
Voidaanko Cheol-soon toimia moraalisesti perustella? Koska hän tiesi epäillyn olevan hänen veljensä, hänen tekonsa ilmaisivat hänen henkilökohtaista mieltymystään veljeään kohtaan. Siksi hän ei noudattanut oikeudenmukaisuuden periaatetta, jonka mukaan kaikkien hyvinvointia ja onnellisuutta on tarkasteltava tasapuolisesti. Hänen tekojaan näyttää olevan moraalisesti vaikea perustella.
Voidaanko Min-soon toimia siinä tapauksessa oikeuttaa? Hän ilmaisi selvästi henkilökohtaisen mieltymyksensä setäänsä kohtaan. Jos Min-soo on tasa-arvoinen, hänen on tehtävä arvionsa yksinomaan tilanteen perusteella, koska hänen setänsä ja Young-soon onnellisuus on yhtä suuri. Jos Young-soo olisi vaikeammassa tilanteessa ja hänen setänsä ei, hänellä ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin maksaa Young-soon velka. Koska Min-soon setä ja Young-soo ovat kuitenkin täsmälleen samassa tilanteessa, Min-soolla on oikeus henkilökohtaiseen mieltymykseen.
Tiukat tasa-arvoiset väittävät, että jopa tällaisessa tilanteessa Min-soon tulisi heittää noppaa ja päättää, kenen velka maksetaan. Tämä sulkee täysin pois henkilökohtaiset mieltymykset. Toisaalta maltilliset tasa-arvoiset uskovat, että tällaisten väitteiden harkinnalle on oltava tilaa, koska ne eivät heijasta luonnollisia mieltymyksiämme yksilöitä kohtaan. Tämä tila on henkilökohtaisten mieltymysten soveltamisala. He väittävät, että henkilökohtaiset mieltymykset voidaan sallia vain, kun tilanneolosuhteet ovat samat.
Tämä keskustelu ei ole pelkästään teoreettinen kysymys, vaan sillä on myös tärkeitä vaikutuksia todelliseen elämään. Jokapäiväisessä elämässämme on lukemattomia moraalisen valinnan hetkiä, ja nämä valinnat muokkaavat ihmissuhteitamme ja moraalista identiteettiämme. Esimerkiksi kun vanhemmat investoivat enemmän resursseja lapsiinsa tai auttavat ystäviään, tunnemme vaistomaisesti, että nämä valinnat ovat moraalisesti oikeutettuja. Tämä johtuu ihmisluonnosta ja on tärkeä näkökohta tasa-arvoisuuden tiukkojen standardien lieventämisessä.
Lisäksi moraalisten valintojen monimutkaisuus on entistäkin korostuneempaa nyky-yhteiskunnassa. Globalisoituneessa maailmassa olemme vuorovaikutuksessa erilaisista kulttuurisista ja sosiaalisista taustoista tulevien ihmisten kanssa, mikä pakottaa meidät tarkastelemaan uudelleen oikeudenmukaisuuden käsitettä. Oikeudenmukaisuus on tärkeä ihanteellisena periaatteena, mutta tosielämän tilanteissa on otettava huomioon myös henkilökohtaiset mieltymykset ja kontekstuaaliset tekijät.
Yhteenvetona voidaan todeta, että henkilökohtaisten mieltymysten ilmaiseminen moraalisissa valinnoissa ei ole aina negatiivista. Ottaen huomioon tilanneolosuhteet ja ihmissuhteiden tärkeyden voimme tehdä tasapainoisempia moraalisia arvioita. Tämä on tärkeä kysymys, joka ylittää pelkän teoreettisen keskustelun ja jolla on syvällinen vaikutus jokapäiväiseen elämäämme ja moraaliseen käyttäytymiseemme.
